Kuvat lähes tasan kolmen vuoden takaa, marraskuun lyhyessä valossa pikaisesti otettu. Kuvista huomaa aina ajankulun niin selvästi, se tuntuu hurjalta.

Nyt meillä odotetaan joulua hyvin hartaasti. Esikoinen sanoo joka päivä, että on niin ikävä joulupukkia. Iltasaduiksi luetaan lelukuvastoja.

Eilen laitoin kynttelikön esille, tänään juomme ystävän kanssa vuoden ensimmäiset glögit. Ihanaa kun joulu lähestyy.

Keittiön ikkunan takana on keittiön seinän väriset kuuset. Mutta ei lunta.

Iskä sai ihan näköisensa kortit, laulun, kakkua, lahjoja ja aarrekartan jota seuraamalla löytyi sydämiä.

Ekat piparit leivottiin jo tovi sitten. Oli tarkoitus saada niistä nopeaa ja hyvää tarjottavaa vieraille, mutta tytöillä oli eri näkemys. He tekivät kaikki piparit kuulemma itselleen. Pienimmälle siskolle annetaan omasta piparkakkulaatikosta hyvin kitsaasti yks pieni piparkakku vuorotellen, muuten syödään itse. No, ens kerralla sitten ehkä tarjottavaksi asti!

Aina välillä havahdun ajattelemaan, miten paljon elämä on muuttunut viime vuosina. Arki kolmen kanssa on kovin erilaista kuin se oli vaikkapa yhden lapsen kanssa, puhumattakaan ajasta ennen lapsia.

Esikoisen kanssa elämä kulki vauvan rytmin mukaan, mutta kolmannen kohdalla ei voi enää huomioida mitään rytmejä jos haluaa tehdä muutakin kuin siivota kotona. Meiltä on pitkä matka kaikkialle, joten jos me jonnekin mennään, aikaa kuluu tunteja ja siinä ajassa aina jollain on ruoka-aika tai nukkuma-aika tai uhma-aika tai you name it -aika. Se pitää vain kestää ja muistaa ottaa banaaneja ja pähkinöitä evääksi. Ja barbeja bussimatkoille. Jos oikein huonosti menee: lapset [tai äiti] saa raivareita ja bussit ajaa ohi, niin käydään ostamassa Stockalta pillimehut ja tikkarit. Ja jatketaan matkaa.

Mummolassa on talvi! Ihan pieni pilkahdus aurinkoakin nähtiin.
 

Täällä voi myös tavata hevosia ja kilttejä leijonia. Ja pikkuisen ehkä raitojakin.

Eilen oli oikein maanantaiden maanantai. Huonosti nukkuneet, itkuiset ja riidanhaluiset lapset sekä stressaantunut päänsärkyinen äiti, jolla mikään ei mennyt putkeen. Voitte arvata, että se oli aika hirveä yhdistelmä! Päivä parani vasta iltapäivällä kun lähdimme kotoa pois.

Huonoissa päivissä on se hyvä puoli, että ne menevät aina ohi ja tulee uusi aamu uusine mahdollisuuksineen. Tänään on tupruttanut vähän lunta vaakatasossa, nyt paistaa aurinko ja me aiotaan leipoa pipareita. Luvassa on myös mukavia vieraita ja muutakin kivaa. Tästä tulee niin paljon parempi päivä!

Kahdeksas viikko erossa omasta perheestä. Viikonloppu on aivan hirvittävän lyhyt aika olla kotona. Tänään luennolla kaipasin sitä, että saisin luennolta lähtiessäni kiiruhtaa päiväkotiin hakemaan lapseni, kuten muutkin vanhemmat tekevät.

Ylihuomenna tämä kulkemisen tihein osio on ohi. Ja meillä on tyttöjen kanssa syysloma.

Syyskuun viimeiset päivät, vihreä nurmikko ja toppapuvut! Vielä toissa viikolla tytöt ulkoilivat hellemekoissa.

Toivon, että lumi tulisi pian ja märkä loska jäisi kokonaan välistä. Kaksi vuotta sitten tähän aikaan mies oli isyyslomalla nuorimmaisesta, se syksy on muistoissani sateinen, pitkä ja pimeä. Nyt meidän "vauvakin" jo juttelee lauseita niin kuin isot ihmiset ikään!

Puhelimesta löytyi tällainen kesä.

Ensimmäinen uusi viikko takana ja monenlaista fiilistä on ollut. Tämän syksyn olen paljon poissa kotoa, joka viikko monta yötä. Enimmäkseen on tuntunut oudolta ja itselle vieraalta. Jatkuva yksinolo ei ole ollut minulle enää vuosiin tuttua enkä erityisesti pidä siitä. Ja koko ajan on lapsia ikävä, vaikka hyvin heillä onkin isin kanssa mennyt.

Laskin, että kun ensilumi sataa, on jo paljon helpompaa. Kurssit vähenee, lähtemiset myös.

Oi ihanaa! Syksy, päiväkodin alkaminen, uusi ihana arki ja tällä äidillä moneksi vuodeksi aikuisten seuraa, opiskelupaikka ja rauha tehdä tehtävät päivän aikana. 

Sanoinko jo, että ihanaa! Tätä syksyä olen odottanut.

Tänään mummo sanoi, että mahtaa olla viimeinen kesän hellepäivä. Sen kunniaksi kävimme ruokkimassa kirkkolammen lintuja.


Hemulit haaveineen pyydystivät mummolan pihamaalla tulopäivänä, mummolan aarrearkusta löytämissään prinsessamekoissa.