Ensimmäinen uusi viikko takana ja monenlaista fiilistä on ollut. Tämän syksyn olen paljon poissa kotoa, joka viikko monta yötä. Enimmäkseen on tuntunut oudolta ja itselle vieraalta. Jatkuva yksinolo ei ole ollut minulle enää vuosiin tuttua enkä erityisesti pidä siitä. Ja koko ajan on lapsia ikävä, vaikka hyvin heillä onkin isin kanssa mennyt.
Laskin, että kun ensilumi sataa, on jo paljon helpompaa. Kurssit vähenee, lähtemiset myös.
Jaksuja ja tsemppiä , aika aikansa kutakin , ihnat tytöt :)
VastaaPoistaKiitos. Ja todellakin, aikansa kutakin. Kyllä tämä nyt menee, olenhan jo kauan odottanutkin opintojen oikeaa alkamista (ei siis vain avoimen kursseja).
PoistaVoi tsemppiä kovasti! Varmasti omituista ja haikeaa olla ilman lapsia, mutta yritä nauttia myös omasta ajasta. Ja kuten edellinen sanoikin, aika aikansa kutakin.
VastaaPoistaIhanat tytöt ihanissa mekoissa, ehdit ostamaan näköjään tuon meloninkin. Näyttää ihanalta! :)
Kiitos :) Ja onhan siinä yksin olossa hyvätkin puolensa, nautinkin toki syömisrauhasta ja hyvistä unista ym. Silti, se vaan ei tunnu omalta elämältä sellainen enää.
PoistaJoo, äidin lahjakortin avustuksella hain tuon Meloni-mekon. Mustaki se vaan oli niin ihana!
Tsemppiä!
VastaaPoistaIhanat tytöt <3
Kiitos Krisse <3
Poista