maanantai 18. maaliskuuta 2013








Juuri nyt imen itseeni voimia ihan pienistä arjen asioista, kuten siitä kun viisivuotias kertoi ylpeänä, että sai laittaa tarhassa itse lahkeet kengänvarren päälle. Ja lahkeiden laittaminen on kuulemma niin kivaa!

Tai miten mukavaa oli seurata ensimmäistä kertaa lasten luistelua. Aina ennen olen jäänyt nuorimman kanssa kotiin, mutta nyt lähdettiin kaikki. Ja olihan sitä räpiköintiä ihana seurata, lapset olivat niin innoissaan edistysaskelista.

Kun elämä näyttää kurjimpia puoliaan, ihan tavalliset pienet ilot pitävät pinnalla.

8 kommenttia:

  1. Ikävä kuulla, että elämä näyttää kurjaa puoltaan tällä hetkellä :( Mutta onneksi on tosiaan noita pieniä asioita joista voi imeä iloa! Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tämmöstä tämä elämä välillä on, surullistakin. Onneksi on oma ihana perhe, se kantaa vaikka mitä tulisi. Ja höpsöt lapset ilahduttaa omilla jutuillaan.

      Poista
  2. <3.
    Kuinka turvasatama koti parhaimmillaan onkaan.
    Voimia mitä ikinä läpi käytkään.

    VastaaPoista
  3. Voimia sinne!

    Hassua, meillä nimittäin kinataan ihan päivittäin siitä että 5v poika ei tunnu millään saavan niitä vaatteita ja puntteja päällensä vaikka kuinka äiti asiasta paasaakin (on aika ajankohtainen aihe ollut viimeaikoina...). Ja teillä toinen on oikein ilahtunut siitä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Lapset on hassuja, en olisi ihan heti odottanut omaltanikaan tuota innokkuutta lahkeiden laittoon :)

      Poista
  4. Kummasti sitä kestää koviakin iskuja, kun kotona on ne rakkaat ja höpsöt. Pienistä iloista saa toisinaan eniten voimia.

    VastaaPoista