Äitiys on kovin erilaista mitä ennen kuvitteli. Mitä moni edelleen kuvittelee. Se on paljon vaikeampaa kuin äkkiseltään luulisi, vaikka pohjimmiltaan onkin yksinkertaista. Se on monia asioita, jokaisella vähän erilaista ja silti niin samanlaista. Välillä hyvin raskasta ja sitten kuitenkin ihan tavallista. Eikä sitä oikein voi edes kuvailla.
Kevensimme tätä päivää vohveleilla. Siinä paistaessa keveni mielikin. Jokaisen lautasella oli viisi sydäntä, niin kuin meillä täällä kotonakin.
Näinhän se on :-) Hassua, että otin pari päivää sitten lähes täsmälleen samanlaisen kuvan lentokoneesta ja katulampusta!
VastaaPoistaHeh, sepäs sattui :D
PoistaHei!
VastaaPoistaLöysin blogiisi ja palaan varmasti uudelleen. Äitiys on suurin asia, mitä olen milloinkaan kohdannut. Sellainen, jota ei voi toiselle selittää. Tänään yritin esikoistaan odottavalle ystävälleni ja huomasin, että ei sellaisia sanoja ole olemassakaan.
Mukavaa kevään odotusta sinulle!
Liina
Niin se on, tärkeintä minunkin elämässäni. Suurin haaste ja suurin ilo. Ja sitä on aivan mahdotonta koittaa selittää sellaiselle, jolla ei ole lapsia. Vanhemmuus näyttäytyy hyvin erilaisena ulkopuolelle ja sitä on kovin helppo arvostella yksittäisiä asioita tarkkailemalla, kun ei elä sitä kokonaisuutta itse eikä ole kokemusta asiasta. Ja kaikki se valituskin mikä vanhemmuuteen liittyy: väsymys, hermojen menetys jne. on sellaista rakkauden sävyttämää, ei sitä koskaan pois vaihtais. Sen ymmärtää vain kokemalla, niin se on.
PoistaHei, miekin eksyin tänne Kikan sivuilta :)
VastaaPoistaÄitiydestä - se oli joskus suurin haaveeni, joka onneksi viimein täyttyi. Se on juuri tuota mitä kuvailit. Ihan mieletön tunne, kun sydän pakahtuu ylpeydestä ja onnesta, mutta myös huolta, niin että mahaan sattuu.
Siulla ihania elämänmakuisia kuvia, jään seurailemaan.
Niin, kaikkea tuota. Mukava kuulla, että haaveesi äitiydestä toteutui :) Ja kiva kun kävit ja tykkäsit!
PoistaMinä niin kyyneleet silmissäni tätä luin, kiitos silti!
VastaaPoistaOsu ja uppos niin täysin omiin tuntemuksiin. Varsinkin väsyneenä noita pieniä kevennyksiä tarvii. Esikoinen (pian 3) oli huono nukkumaan vauvana ja vasta unikoulu auttoi asiaa ja nyt kuopus (8kk) tykkää edelleen tissitellä tunninkin välein öisin, tuntuu, että mitä olen tehnyt väärin, kun tämä eletään taas uudelleen. Äitiys on jännä juttu :)
Tykkään hirveästi blogistasi!
terveisin: Hanne pohjoisesta
Voi sinua, miten ihana kommentti! Olet varmasti kamalan väsynyt. Ja sen sanon, että mitään et ole tehnyt väärin. Toiset nukkuu paremmin ja toiset huonommin eikä siihen yleensä voi vaikuttaa. Meillä on kaikki syöneet todella usein öisin tissiä, tosin yöbaari meni kiinni 8-10kk iässä jokaisella, kun en jaksanut enää valvoa. Mutta se väsymys, kun herää tunnin välein ja tiheämminkin ja aamulla ei auta lojua sängyssä, kun isommat heräävät viimeistään seiskalta, välillä paljon aikaisemminkin. Välillä väsytti niin että vain itketti ja usein väsytti niin paljon, ettei jaksanut edes itkeä. Tai puhua koko aiheesta.
PoistaJaksamista sinne kovasti! Äitiys on niin monta asiaa, välillä tolkutonta väsymystäkin. Toivottavasti teillä pian helpottaisi.