Leppoisaa viikonloppua kaikille blogissa kävijöille :)

Keskimmäisellä on vesirokko, vauvalla yksi näppy kädessä ja esikoinen odottelee vielä tautia. Keskimmäinen itkee koko ajan, vauva itkee eroahdistusta jos äiti ei ole iholla 24/7 ja esikoinen itkee  kokemiaan vääryyksiä. Kuten sitä, kun viimeinen kakkupala ei ole hänelle (sillä toiseksi viimeinen oli).

Äiti ei itke, mutta huokailee paljon. Varsinkin isälle puhelimessa. Sillä tämä tekee tavallista pidempiä päiviä.

Ehkä me jo ens viikon lopulla päästään takaisin normaalielämään. Voitais vaikka mennä ulos ja nähdä kavereita. Sitä odotellessa.

Jaksaa jaksaa.

Yritys pelastaa huono päivä.

(Räkä valuu. Puskee ulos silmistä ja sieraimista kaikilla ja koko ajan ja tekee päivistä [ja öistä] huonoja.)

+ kirpparilta löytyi esikoisen haaveilema potkulauta
+ tuplapitkä viikonloppu
+ ihania vieraita monena päivänä
+ kampaajalla käynti 9kk tauon jälkeen
+ viimeinen lumikasa suli pihapiiristämme
+ kaikkialla vihertää jo!
+ viimeisetkin rumat verhotangot saivat lähteä (pidän niin ikkunoista ilman verhoja)
+ lastenhuoneeseen löytynyt piirustuspöytä
+ paljon herkkui!
+ puhtaat kirkkaat ikkunat (kiitos mies <3)
+ vauvan uudet taidot

- vauvan uudet taidot ja niiden yöllinen treenaaminen
- päässä on aina liikaa suunnitelmia rahaan / jaksamiseen nähden

Tänään on ystäväni syntymäpäivä. Hän on yksi vanhimpia ystäviäni, tanssimme Michael Jacksonin tahtiin jo tarhassa. Emme ole nähneet varmaankaan yhdeksään vuoteen, soittelimme viimeksi yli neljä vuotta sitten. Mutta joka syntymäpäivä saan häneltä tekstiviestin. Ja niinpä minäkin lähetän viestin tänään ja luotan siihen, että jossain vaiheessa kohtaamme taas kasvotusten.

Tänään laitoin ensimmäistä kertaa vaunuihin hyttyssuojan. Terassi oli täynnä vaikka minkälaista pörriäistä ja ötökkää. Eikä vauva tarvinut enää lakkia päiväunillaan.

Ikkunasta näkyy vihreää ruohoa. Ylihuomenna on kuulemma hellettä. Tulee se kesä ehkä sittenkin.

(Aniiri oli laittanut nii kauniin runon, että halusin jakaa sen myös täällä.)

Jos on kerran äidiksi syntynyt

Joka kerran on äidiksi syntynyt,
hän äiti on kaikkien lasten,
ja kaikkia maailman lapsia
hän on painanut rintaansa vasten,

ja maailman lasten itkua
hän on korvissaan alkanut kuulla,
sillä maailman lapset puhuvat
hänen omien lastensa suulla.

(A-M Kaskinen)

Kaunista äitienpäivää ja leppoisaa sunnuntaita!

Viime vuosien vaput ovat olleet melkoisen raskauspainotteisia. Kuusi vuotta sitten makasin osastolla kivuliaan keskenmenon vuoksi, sen vapun kohokohta oli saada sydänmunkki ja simaa talon puolesta. Edelleen meillä puhutaan keskenmenomunkeista sen tietyn sydämen mallisen kohdalla. Sen jälkeen kolme vappua on mennyt hirveän pahoinvoinnin kourissa (eikä kyseessä ollut krapula!). Sitten oli yksi hellevappu, jonka vietin esikoisen kanssa kaksin, kun mies yritti irrottaa vanhempiensa luona talvirenkaita. Koko päivän! Ja vasta myöhään illalla onnistui. Kahden vuoden takaisesta vapusta en saa mieleeni mitään.

Ja tänään tuulee niin kylmästi, ettei ulkoilu ole mitenkään nautinnollista. Siivottiin silti pulkat ja sukset varastoon ja otettiin esikoiselta apurattaat pois. Loppupäivä on puhallettu palloja, katsottu kotivideoita  ja syöpötelty.

Leppoisaa vappua!

Puolivuotias

Puolivuotias vauva on ihana!

* nauraa kikattaa, läähättää innostuessaan
* hymyilee lähes jokaisesta katsekontaktista, erityisen leveästi tissittelyn jälkeen <3
* liikkuu jokaiseen ilmansuuntaan: ryömii, pyörii ja heiluu

* istuu pöydän ääressä, bumbossa, aterialla monta kertaa päivässä
* sotkee ruokaillessa ihan törkeesti. Usein myös äidin vaatteet.
* ei enää pukkaa kaikkea kielellä ulos

* syö vielä monta kertaa päivässä tissimaitoa
* ja erityisen monta kertaa öisin
* aloittaa aamunsa aikaisin, esim. aamuneljän aikaan

* touhuaa hereillä melkein joka yö: pyörii, potkii, raapii, juttelee ja kääntyilee
* viihtyy yksikseen lelujensa parissa liikkumisen riemun saavutettuaan
* on jättänyt juuri pois iltapäikkärit

* yrittää totutella maissinaksuihin
* tarttuu ihan kaikkeen ja laittaa sitten suuhun. Kuten sanomalehdet ja kukat.
* nukkuu yleensä vielä kolmet päikkärit

* on lähes aina suu ammollaan
* heiluttaa itseään konttausasennossa
* porisee jo omia juttujaan

Mummolareissu neljävuotiaan silmin

Esikoinen tahtoi kokeilla mummon pokkaria ja näin hän kuvasi.

Reissu oli kuukausi sitten.

En ole perheemme ainoa, joka jo odottaa lumien sulamista ja kunnon kevättä. Ei mitään lumisadetta enää!


Voi kun aina muistaisi reklamoida. Se on niin työlästä, että usein jää tekemättä. Eilen hajosi jo ties kuinka mones Sinin kuivausteline ja vitutti niin, että vihdoinkin sain reklamoitua kuvien kera. Sieltä luvattiin heti lähettää kaksi uutta telinettä! (meillä on siis hajonnut näitä ihan samalla lailla varmaan kerran vuodessa.) Viime aikoina olen saanut hyvityksenä myös mm. Finnlaysonilta lakanoita.

Ihana valoisa kevät!

Tankkaan värienergiaa lasten välikausivaatteista, kun väriä ei vielä luonnossa ole. Ja pulkkamäessä tarttuu ilo ihan väkisin. Ja niin tätä järjetöntä väsymystä on hetken aikaa helpompi kestää.

Energistä viikonloppua!