sunnuntai 11. joulukuuta 2011





Reissattiin tyttöjen kanssa junalla mummolaan. Kolme yötä ja kaksi päivää.

Joululahjaostoksia ja joulupukin näkeminen Napapiirillä. Yksi esikoisen tekemä viilisydän. Vauvan iltahuutoihin mummon syli. Ei unta, mutta hiukan omaa aikaa jonka käytin syömiseen. Ei myöskään kotitöitä, paitsi pyykkäystä. Ja silti loppui vaatteet kesken. Keskimmäinen oli toisen päivän yöpuvussa ja vauva sai vaatteita kaupasta.

Kotiin palasin entistä väsyneempänä. Vannoin miehelle, etten enää lähde yksin lasten kanssa mummolaan. Yöt ovat niin raskaita yksin, kun kaikki lapset heräilevät yhtäaikaa ja vuorotellen. Ja sitten seuraavassa lauseessa selitin, että pari viikkoa joulun jälkeen voitas taas mennä.

Onhan siellä mummolassa kuitenkin maailman parhaat ihmiset. Ja ihanan paljon lunta.

4 kommenttia:

  1. Ihana viilisydän. Ihana makkarasukkainen neiti. Ihanan näköinen leivonnainen lautasella (mitähän se mahtaa olla, kyselee Leipuri Hiiva :D) Taas niin ihanan näkösiä kuvia olet onnistunu ottamaan!! :)

    VastaaPoista
  2. Voi kiitos! Leivonnainen oli jokin valmisjuttu minkä kaivoin äiskän pakkasesta. En kyllä yhtään muista edes merkkiä...

    VastaaPoista
  3. Meilläkin on mummola Rollossa. =) Käytiin poitsun kanssa siellä kahdestaan, meille raskainta oli ehkä menomatka mun veljen kyydissä. Heillä on 2,5 vee tyttö joka riekkui koko matkan niin ettei Ugi saanut unta ja sit meni unirytmit pyllylleen. Muuten oli kiva reissu =) Ihanaa arjen taidetta tuo viilisydän =)

    VastaaPoista
  4. piitzi, semmosia nuo parivuotiaat vähän on, että venkuilua ja huutoa ja omaa tahtoa piisaa :) Kiitos kivasta kommentista :)

    VastaaPoista