Yöllä tuntuu aina siltä, ettei tästä voi selvitä. Ei tämä lapsi nukahda ikinä enkä saa koskaan nukkua. Olo on aivan neuvoton, kun mikään ei auta. Ja se mikä sitten lopulta auttaa, on aivan mielivaltaista: joskus se on kapalo, joskus vaunut tai sitten kaukalo tai se, että ottaa kapalon pois. Välillä imetys rauhoittaa ja välillä se saa vauvassa vain suuremman raivon. Joskus se on isin syli, joskus äidin.
Aamulla on pöhnäinen olo ja päivä käynnistyy tahmeasti. Jatkuva sunnuntaiaamun olo. Yövaatteita ei jaksaisi vaihtaa pois eikä sänkyä pedata. Kaikki toimet tuntuvat suurelta ponnistukselta eikä oikein mikään jaksa kiinnostaa.
Iltaa kohden alkaa itku ja heiluttaminen. Sitten ne lyhyet unipätkät ja itku. Väsyttää. Vuorotellaan vauvan hoidossa, jos edes toinen saisi nukuttua. Tai sitten ei, jos huuto ei lakkaa. Muistutetaan toisillemme, että ei tätä enää kauan voi jatkua. Keväällä helpottaa jo, viimeistään kesällä. Huumorikin on tehokas keino jaksaa, vaikka aika vähissä ne naurut on kahdelta yöllä.
Jotenki osuvasti arjen sydän löytyi roskiksen pohjalta. Eikä lähtenyt millään pois.
Tsempitykset sinulle arjen keskelle! Itse tunnen eläväni toisenlaisia ruuhkavuosia, töissä laukaten. Haaveilen tuosta jota sinulla nyt on. Vaihdetaanko hetkeksi? :) Minäkin ajattelen että ei näin voi aina jatkua,ainainen väsymys ja riittämättömyyden tunne. Kiitos kuitenkin kun jaksat päivitellä blogia, mukava lukea :) Toivon sinulle jouluksi edes yhtä yötä katkeamatonta unta! (se on se luksus josta minä saan useimmiten nauttia)
VastaaPoistaT: Sanniska (2 tytön äiti)
Ei tostakaan iloisesti hymyilevästä söpöliinistä uskoisi, ettei uni maita<3 Miten ihmeessä lapset ite jaksavat;)??? Meillä pienin huomenna 2vk ja vaikuttaa aika huono uniselta ja flunssan kourissa pyöriskellään koko perhe, että ensimakua unettomuudesta saatu... Jaksan kyllä valvoa, jos saan välissä nukkua edes kolmen tunnin pätkän, mutta kun sekin on lipumassa saavuttamatomiin niin alkaa jo hirvittää, vaikkakin Aapo on sellanen "extrabonus"että olen enemmän kun kiitollinen<3 <3 <3
VastaaPoistaIhanaa joulunaikaa teille ja jaksamista pienen kanssa!
VastaaPoistaSanniska, kiva kuulla sinusta! Heh, voishan tuota vähäksi aikaa vaikka vaihtaakin osia ;) Unitoive ei jouluksi aivan toteutunut, vauva teki nukkumattomuusennätyksen... mutta kai tämäkin joskus ohi menee :)
VastaaPoistaAnnu, no ei kyllä uskoisi :) Meidän vauva ainakin jaksaa, kun nukkuu sitten päivällä loistavasti. Harmi, ettei äiti ja isi voi tehdä samoin. Tuo kolmen tunnin unipätkä on jo todella virkistävä, meillä se on ollut aika tavoittamattomissa viime aikoina, mutta lähellä sitä ollaan kuitenkin välillä :)
Jaana, kiitos ja hyvää joulunaikaa teillekin :)