Lokakuussa parasta oli neljän päivän loma mummolassa. Ei ole mummolan täyshoidon voittanutta. Pääsin metsäänkin pitkästä aikaa. Ja lapsetkin pääsivät, voi sitä riemua kun sai kallioilla pomppia mielin määrin.

Nyt toivon ja odotan lunta. Edes väriksi tähän säkkipimeään koleuteen. Jouluvalot laitoin jo toissaviikolla. Pehmeää valoa ei voi olla tähän aikaan vuodesta liikaa.

p.s. kiitos kaikille edellisen postauksen viesteistä. Voimia tarvitaan, mutta kyllä tämä taas joskus tästä. Kyllä meillä vielä joskus nukutaan. Tsempit myös muille väsyneille!