lauantai 13. kesäkuuta 2015







Käytiin taas mummolassa ja vaikka reissussa rähjääntyy, ei mummolan palvelua voita mikään. Ruuat ostetaan, valmistetaan ja tarjoillaan, lapset pestään ja nukutetaan, pyykit huolletaan, äitiä kuskataan minne vain toivoa voi eikä junalippuakaan saa itse maksaa.

Ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys, että minulla, kolmekymppisellä monen lapsen äidillä on vielä oma äiti jonka luo mennä. Jo se, että äitini on ehtinyt nähdä jokaisen lapseni on enemmän kuin olen uskaltanut toivoa. Olen siitä äärimmäisen kiitollinen.

Tänään olen koittanut täyttää vauvakirjoja. Kesken jäi taas, mutta huomenna jatkan. Vauvakirjojen ohella toinen alati kesken oleva asia ovat valokuvat. Milloinhan sitä ehtisi järjestää kaikki niin siististi koneelle, ettei minkään vuoden minkään kuukauden missään kansiossa olisi ylimääräistä kymmentä räpsyä samasta tilanteesta. Tai muuten vain lukuisia pilalle menneitä otoksia. Eläkkeellä?


4 kommenttia:

  1. Mummolat on ihan parhaita! Minun tytöilläni on yksi Mummo ja Pappa,yksi Mamma ja yksi Mummi. (isänäidinäiti) Kaikki rakkaita ja tärkeitä ja läsnä lasten elämässä. Todellista rikkautta,onnekkaita ovat tyttöni. Itsellä ja miehelläni eivät aina ihan mutkattomat suhteet ole vanhempiimme olleet, onneksi eripurat on saatu sovittua,ja nekin kuuluvat elämään. Ja huomaan kasvua tapahtuneen meissä kaikissa,kulmat hioutuu. Iso perhe ja suku on oikeaa rikkautta, omaisuutta jonka arvoa ei voi rahassa mitata. Ihanaa kun tyttäreni ovat saaneet sen kokea. Toivon että meidän perheemmekin vielä tästä kasvaa, näitä hyviä tyyppejä mahtuisi vielä meille yksi (ehkä jopa kaksi, jos kerkiämme iän puolesta)
    Aurinkoa sunnuntaihisi ja alkavaan viikkoon :)
    t.Sanniska

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun teilläkin on mummoloita ja iso suku. Toivon ja uskon myös, että saatte toivomanne määrän tyyppejä perheeseenne <3

      Poista