On aivan erilaista odottaa vauvaa nyt, kun lapset ovat jo sen ikäisiä, että ymmärtävät asian kunnolla. He ovat olleet hyvin malttamattomia, jo syksyllä surivat sitä kun vauva ei voi vielä syntyä. Vauvalle jutellaan mahan läpi, annetaan suukkoja ja kerrotaan tärkeitä asioita. Välillä siskoksille tulee riitaa siitä, kuka saa opettaa vauvaa kävelemään ja auttaa hoitamisessa. Vähän meinaa aina itseä naurattaa, eiköhän sitä auttamista riitä ihan kaikille kyllästymiseen asti.
Tällä kertaa asiat joutuu selittämään perinpohjin. Lisääntymistä on käsitelty tuon tuostakin eikä vastaukseksi riitä enää pelkkä "isi antaa äidille vauvasiemenet". Kysymykset ovat tarkkoja ja asioita on saanut kerrata moneen kertaan. Miten, miksi, milloin ja missä? On kyselty myös kuinka tämä jälkeläisen alulle saattaminen sitten onnistuu kanoilta ja kukoilta? Entä millaisessa asennossa kenguruilla? Ajattelen, ettei aikuisena auta kuin vastata siihen mitä kysytään, ettei tietoa tarvitse lähteä hakemaan muualta.
Vauvakirjoja on bongailtu kirppareilta ja kaupoista, mutta aika vähän niitä on tarjolla. Osaan jo Onni-pojasta tulee isoveli -kirjan ulkoa vaikka unissani. Ihanaa kuitenkin, että kaikki odottavat sisarusta innoissaan eikä kukaan angstaa asiasta. Kolmevuotiaan pohdinnat siitä, mitä kaikkea hän sitten tekee kun on isosisko, ovat liikuttavia.
Isommat tytöt ymmärtävät jo myös raskauden rajoittavat puolet ja viime viikolla esikoinen kysyikin, että muuttuuko äiti sitten taas tavalliseksi kun vauva on syntynyt? Lupasin, että varmasti muuttuu.
Onnellista odotusta! Vauva-ajastakin saa varmasti nautittua eri tavalla, kun edellinen ei ole ihan pieni :-)
VastaaPoistaKiitos Lyde :) Näin uskon itsekin, ensimmäistä kertaa vauvan synnyttyä meillä ei ole alle 2-vuotiasta eikä kukaan vauvan lisäksi kaipaa enää vaippoja, syöttämistä tai päikkäreitä. Jopa kestovaipat ehdin tässä välissä jo hävittää ja sain hankkia uudet. Kun ennen tätä meillä ehti pyöriä vaippapyykki 6,5 vuotta putkeen :D Sekin, että nyt isommat lapset voivat jo oikeasti olla avuksi vaikka äidin suihkun tai ruuan laiton ajan vauvaa viihdyttäen :)
PoistaIhanaa odotusta <3 Näitä on kiva lukea, kun on orastava vauvakuume. Tosin vauva noiden kahden nuoremman termiitin lisäksi olisi ehkä HIEMAN liikaa. Voi että se melkein neljän vuoden ikäero on ollutkin mukava isommilla ;)
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaHeh, minä taas aikaisemmin vähän surin kun nyt tulee niin iso ikäero verrattuna edellisiin kertoihin. Mutta tämä meni näin ja onneksi tässäkin on paljon hyviä puolia, uskon että nyt pääsee helpommalla kuin kertaakaan aikaisemmin :) Kiva kuulla, että tuo melkein neljän vuoden ikäero on ollut hyvä! Meillä tulee 3v7kk ikäeroa näille nuorimmille.
Voi mikä ihana tuo vika kuva!! Minulla vauvakuume ei ota laantuakseen, ei kai siihen ole kuin se yksi lääke ;) kovasti täällä pienokaista monen vuoden haaveilun jälkeen toivotaan. Toivottavasti pian odotellaankin jo :)
VastaaPoistaMeillä ensi syksynä jo ykkösluokkalainen ja nelosluokkalainen. Iso ikäero tulee jos haaveemme toteutuu, mutta ajattelen että ikäeroa enemmän on merkitystä perheen sisäisillä suhteille/kemioilla. Itse ajattelen että olemme niin tiivis joukko, jotta pidämme yhtä tyynissä ja myrskyissä.
Ja juurikin tuon hoivaamisen kautta lapsille muodostunee yhteys keskenään.
Iloa ja valoa pääsiäiseesi!
T.Sanniska
Kiitos :)
PoistaIhania uutisia, paljon tsemppiä että pian teilläkin odotettaisiin vauvelia :) Ja tosiaan ei se ikäero ole tärkein asia todellakaan eikä se määrää sitä, ovatko sisarukset läheisiä vai eivät :)
Kun odotin kolmatta, tuleva isoveli oli jatkuvasti mahaa paijaamassa, pussaamassa ja vauvalle höpöttämässä. Kun pikkuveli sitten syntyi, rauhoittui kuullessaan isoveljen äänen, tutun jo vatsa-ajoilta.
VastaaPoista"Sitä mä vaan ihmettelen, että miten se siemen ei jää kurkkuun kiinni?" kysyi tuleva isosisko samaisen raskauden aikana. Silloin meilläkin vähän tarkemmin selitettiin, että miten se siemen sinne mahaan meneekään.
Iloisia päiviä teille!
Toivottavasti meilläkin olisi noin, että tuntisi siskojen äänet. Saisi edes joku ääni pikkuisen rauhoittumaan (en osaa ajatella kuin itkuista vauvaa kun meillä ei oo muita ollu :D ).
PoistaKiitos aamunauruista! Haha, voihan se jäädä kurkkuunkin kiinni mutta sillo ei tuu vauvoja :D Ihan samaa on meilläkin ihmetelty ja toinen, et meneekö ne siemenet navan kautta. Mutta kyllä on saanut selittää, viimeksi tällä viikolla. No, saavatpahan ainakin oikeaa tietoa ettei kukaan voi koulussa ja päikyssä heitä jymäyttää väärillä stooreilla.
Oi vau, vuosien jälkeen yhtäkkiä törmäsin sun blogiin ja muistin yhtäkkiä Marjulin reilun seitsemän vuoden takaa joltain odotusfoorumilta jonka nimeä en enää edes muista :) Et varmaan muista mua kun en itsekään muista esim. omaa nimimerkkiäkään enää (vai olikohan se Pinks?) mutta oot jäänyt mieleen kun samassa "odotusklubissa" oltiin, joulukuisissa, vaikka sulla meni sitten tammikuulle. Ja neljättäkö siis sulle tulossa, huh ja ihanaa! Onnea :)
VastaaPoistaNo moi :) Hämärästi muistan kyllä tuollaisen nimimerkin! Joo jonkun verran kirjoittelin muistaakseni parillakin odotusfoorumilla esikoista odottaessa. Ja nyt tosiaan neljäs on mahassa. Kiitos :)
PoistaEnsin samaistuin pitkään ikäeroon ja sen harmitukseen, mutta ilmeni että vähän lyhyempi se teillä kuitenkin on kuin meillä ;) Ekat kaksi siis alle kahden vuoden ja siitä tokan ja kolmannen väliä meistä riippumattomista syistä yli 5,5 vuotta. Ei tullut kun tilattiin ;) Surin siis tovin, mutta käytännössä oli niin ihanaa tuo pitempi ikäero, kaks ekaa koulussa ja eskarissa ja aamupäivä kuin esikoisen kanssa ilman mitään epävarmuuksia, pelkkää nautintoa. Ja ihanasti ne isommat sitten kuitenkin päivää rytmittämässä iltapäivät. Ja on hoitoapua ja leikkiapua ja pienin ihailee nyt kun kohta tulee 2 vuotta plakkariin. Mutta pitihän tuollekkin iltatähdelle kaveri saada joten 2 vuoden ikäeroa odotellaan täällä tällä kertaa.
VastaaPoistaVoi, onnea odotukseen :)
PoistaSe on totta, ettei näitä asioita voi itse hallita. Elämässä tulee kaikenlaista eteen. Täytyy olla kiitollinen että saa lapsia, ikäeroon ei todellakaan voi aina vaikuttaa.
Meillä on ikäerot: 1v11kk, 1v 9kk ja nyt 3v7kk. Mutta paljon hyvää on tässä ikäerossa eikä enää harmita lainkaan. Meilläkin eka aloittaa syksyllä koulun ja toka eskarin, ollaan nykyisen kuopuksen ja tulevan vauvan kanssa kotosalla, kuljetaan eskari-väliä ja otetaan koululainen vastaan. Tuntuu mukavalta tämä ajatus tulevasta vuodesta, se on kovin erilaista kuin kotona oleminen monen pienen kanssa aikaisemmin.