sunnuntai 16. lokakuuta 2011















Hei mummo,

Tänään itkin vähän, kun nostin pöytään sinun hääastiasi. Meillä oli nimijuhlat ja me joimme kahvia valkoisista Myrna-kupeistasi. Laitoin pöytään myös sen sinikukkaisen sokerikon ja kermakon.

Meillä oli jälleen vauhdikasta. Arto kaatoi viime hetken kiireessä lasin lattialle, mistä on nyt muistona kolo laminaatissa. Karjalanpiirakat paloivat uuniin eikä kuohuviiniä muistettu ostaa ajoissa. Mutta tärkein asia saatiin hoidettua eli vauva sai nimen.
Hänen toiseksi nimekseen tuli sinun nimesi.

Olisin niin mielelläni esitellyt kaikki tyttöni sinulle. Olisin halunnut myös kertoa, että annoin nuorimmaiselleni nimesi. Äiti kyllä aikoi kertoa siitä sinulle, kunhan tulee seuraavan kerran katsomaan. Me vaan emme tiedä tunnistatko meistä ketään enää. 

Kaikesta sattuneesta huolimatta tänään oli mukava päivä. Minusta tuntui kuin olisit ollut mukana.

16 kommenttia:

  1. ihana teksti! :) saako udella mikä tuli pikkuneidin nimeksi?

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. voi että, teidän kaikilla tytöillä on kyllä kauniit nimet! Onnittelut pienelle nimestä :)

    VastaaPoista
  4. Voi miten kaunis teksti, tuli ihan oma mummi mieleen. Hänkään ei lopussa enää minua tai lastani tunnistanut...

    VastaaPoista
  5. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poistin vain siksi, kun tässä mainittiin nimi :)

      Poista
  6. Fanny, kiitos :)
    Se on niin surullista, että ihmisen pitää elämän lopussa muuttua niin, ettei ymmärrä enää asioita eikä tunnista rakkaitaan. Oma mummoni ei pysty enää edes komunikoimaan emmekä tiedä ymmärtääkö hän puhettakaan.

    Minna, eikös olekin! Ja kiitoksia :)

    VastaaPoista
  7. Kyyneleet nousi silmiin, kauniisti kirjoitat.

    Niin elämää, iloa ja surua, limittäin ja välillä yhtäaikaakin.

    Ihastuttavat tytöt teillä!

    VastaaPoista
  8. Kyynel silmässä luin tekstisi! Onnea pikkuiselle omasta hienosta nimestä! Mikä keskimmäisen nimi oli, en enää muista :)Minunkin mummulta löytyy myrnakupit ja meidän kuopuksen ensimmäinen nimi on edesmenneeni isomummun nimi ja toinen nimi on elossa olevani mummun etunimi :)

    VastaaPoista
  9. Nyyh, täällä mä olen silmät kyynelissä.

    Ihanan nimen on tyttö saanut, yksi minunkin suosikeista. Harmi vain, kun miehen sisko on Pihla.

    VastaaPoista
  10. Ihanasti kirjoitat. Silmät kostui minullakin. Kaunis nimi.

    VastaaPoista
  11. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poistin viestisi vain siksi, kun poistin nimen täältä ja omankin kommenttini, jossa se mainitaan :)

      Poista
  12. Kikka, kiitos :) Ja niinhän se on, vaikka on surua ja luopumista, on onneksi uutta elämääkin. Elämä on sellaista.

    PikkuHoo, keskimmäinen on Vilja. Mikä teidän tytöstä muuten tuli? Vai onko paljastatko sitä netissä ollenkaan? :)
    Meilläkin on esikoisella hänen mummonsa (minun äitini) nimi toisena nimenä ja keskimmäisellä on mummin (anoppini) nimi toisena nimenä.

    Kotiäiti, Voi kiitos :) Se on kyllä harmi, jos tykkää jostain nimestä kovasti ja joku sukulainen on jo sen "varannut".

    PaaPii, kiitoksia :)

    Kiekura, kiitos :) Olen pahoillani, että sinunkin mummosi aika on lopussa. Ihanaa, että kommunikointi vielä kuitenkin onnistuu, vaikka se onkin raskasta seurata kun läheinen menettää muistinsa ja tavallaan muuttuu pikku hiljaa aivan toiseksi mitä oikeasti on.

    VastaaPoista
  13. Marjuli: Meidän kuopuksesta tuli Helmi :) Ihanat nimet teidän tytöillä sopivat kivasti yhteen :)

    VastaaPoista