sunnuntai 10. maaliskuuta 2013





Ensimmäistä kertaa meillä vietettiin ihan perinteistä hiihtolomaa, kun tytöt pääsivät kokeilemaan laskettelua. Sukset olivat niin liikuttavan pieniä ja keli mitä hirvein: isoja lumihiutaleita satoi vaakatasossa taivaan täydeltä, ei juuri eteensä nähnyt. Kamerakin oli ihan lumen peitossa. Mutta lapsethan eivät sellasesta välitä, innokkaina yrittivät opetella auraamista, isompi ehti jo vähän oppia.

Me aikuisetkin pääsimme lomalle kaksitaan, pakoon omia synttäreitäni. Olihan se ihanaa: nukkua ja syödä kaikessa rauhassa ja kerrankin jutella ilman keskeytyksiä. Kiertää rauhassa kaikki mahdolliset kaupat, museoitakin ja mennä leffaan kun huvitti. Mutta yllättävän nopeasti sitä alkoi jo kaipaamaan ympärilleen tuttua sirkusta, tuntui oudolta katsella muita lapsiperheitä ja olla itse ilman lapsia. Bongasin jokaisen kahviloissa imettävän äidin ja kaduilla pukattavat tuplarattaat. Parin päivän jälkeen tuli jo vähän orpo olo. Oli niin kauhean hiljaistakin.

Prinsessatrio sai tuliaisiksi mm. kasan prinsessakenkiä. Enää ei tarvitse kolmen prinsessan tapella niistä kaksista kengistä, joista toiset ei mahdu kuin pienempien jalkaan ja toiset ovat rikki. Ja Piilosta löytyi niin ihania pikkuatoja, että piti ostaa pussillinen. Vaikka ei niillä meillä oikein kukaan leiki, mutta onpahan poikavieraille jotain millä päristellä.



8 kommenttia:

  1. On näköjään kenkiä koko revohkalle, kun tullaan kylään. :D

    Eikö oo jännä juttu tuo, että tuntuu oudon hiljaiselta ilman lapsia. Elämän ääni puuttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on kuule kengät kaikille :D Onhan se hassua, että sitä omaa aikaa ja rauhaa ja hiljaisuutta kaipaa joka päivä. Ja sitten kun sitä saa, niin ei kovin paljoa haluakaan. Tai ei osaa olla enää ilman lapsia kovin kauaa, tulee ihan kummallinen olo. Semmonen, ettei elämän kuulu olla tämmöstä.

      Poista
  2. Me olimme myös laskettelemassa eilen. 3 vuotiaan sukset olivat kyllä niin liikuttavan pikkuruiset

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö! Kuulin kun yksi pikkupoika huusi: Äiti, katso tuolla tytöllä on minisukset! :D

      Poista
  3. Ihana kuulla, että reissu sujui hyvin! Ja totta tosiaan on omituista olla ilman lapsia, vaikka kyseessä olisi vain pari hassua päivää. Meidänkin lapset olivat tällä viikolla pari yötä mummulassa ja heti tuli orpo olo. Vauvakin oli ihan tylsistynyt, kun ei isommat olleet viihdyttämässä.

    Hanne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta vauvan kanssa pääsee helpommalla kun on isompia jotka viihdyttää koko ajan tai joita vauva voi vain seurata. Mutta sitten taas toisaalta, onhan se vähän helpompaa kun tarvii hoitaa vain yhtä. Ja päikkäriajat saa itelleen!

      Oon pohtinu paljon sitä, että miten se oma identiteetti onkin niin sidoksissa lapsiin. Ja äitinä oloon. Kai se on vaan luonnollista, mutta on se jotenkin hämmentävää huomata ettei oikein osaa eikä ees hirveesti halua olla ilman lapsia kauan aikaa. Miten ihanaa oli tänään jopa viikata sitä loputonta lastenvaatepyykkiä, kun ajattekin kuinka ankeeta ois jos ei ois lapsia.

      Poista
  4. ihania! ja mukavaa että reissu sujui hyvin <3 T voisi tulla tulla päristelemään noilla pikkuautoilla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu mukavaa oli kyllä. Ja tervetuloa päristeleen milloin vain! :)

      Poista