tiistai 31. maaliskuuta 2015





On aivan erilaista odottaa vauvaa nyt, kun lapset ovat jo sen ikäisiä, että ymmärtävät asian kunnolla. He ovat olleet hyvin malttamattomia, jo syksyllä surivat sitä kun vauva ei voi vielä syntyä. Vauvalle jutellaan mahan läpi, annetaan suukkoja ja kerrotaan tärkeitä asioita. Välillä siskoksille tulee riitaa siitä, kuka saa opettaa vauvaa kävelemään ja auttaa hoitamisessa. Vähän meinaa aina itseä naurattaa, eiköhän sitä auttamista riitä ihan kaikille kyllästymiseen asti.

Tällä kertaa asiat joutuu selittämään perinpohjin. Lisääntymistä on käsitelty tuon tuostakin eikä vastaukseksi riitä enää pelkkä "isi antaa äidille vauvasiemenet". Kysymykset ovat tarkkoja ja asioita on saanut kerrata moneen kertaan. Miten, miksi, milloin ja missä? On kyselty myös kuinka tämä jälkeläisen alulle saattaminen sitten onnistuu kanoilta ja kukoilta? Entä millaisessa asennossa kenguruilla? Ajattelen, ettei aikuisena auta kuin vastata siihen mitä kysytään, ettei tietoa tarvitse lähteä hakemaan muualta.

Vauvakirjoja on bongailtu kirppareilta ja kaupoista, mutta aika vähän niitä on tarjolla. Osaan jo Onni-pojasta tulee isoveli -kirjan ulkoa vaikka unissani. Ihanaa kuitenkin, että kaikki odottavat sisarusta innoissaan eikä kukaan angstaa asiasta. Kolmevuotiaan pohdinnat siitä, mitä kaikkea hän sitten tekee kun on isosisko, ovat liikuttavia. 

Isommat tytöt ymmärtävät jo myös raskauden rajoittavat puolet ja viime viikolla esikoinen kysyikin, että muuttuuko äiti sitten taas tavalliseksi kun vauva on syntynyt? Lupasin, että varmasti muuttuu.

maanantai 16. maaliskuuta 2015











Vähän hiihtoloman kuvamuistoja. Tytöt kokeilivat mm. poroajelua, ratsastusta ja moottorikelkan kyytiä, verestivät laskettelun, hiihdon ja mäenlaskun taitoja, mutta kivointa oli kuulemma juosta mummolan saunasta hankeen pyörimään ja syödä autossa vaahtokarkkeja. Myös keppiheppakisan palkinnot lämmittivät mieltä.

Tätä ätiä taas puraisi pieni heppahulluus, ehkä vien kesällä lapset lähitallille ja koukutan heidät heppoihin. Terassi on jo sula ja iltapäivällä lämmin. Yhden piti saada kokeilla lunta varpailla. Kyllä se vielä kylmää oli :)

perjantai 13. maaliskuuta 2015





Keskiviikkona oli sellainen päivä, että terassilla tarkeni käydä uikkari päällä viuhahtamassa. Aamulla ulkona oli toppavaatteet ja villapuvut, iltapäivällä kevättakit ja farkut. Lämpenee lämpenee!

Aurinko häikisi niin, että kävelimme kauppaan ostamaan aurinkolasit koko jengille. Matkalla löytyi hienoja jääveistoksia, joita kuljetettiin kuin aarteita ja maisteltiin vähän väliä. Äiti meinasi hyytyä mahansa kanssa reissussa kokonaan ja tuskaili, ettei jaksa kävellä enää yhtään. Onneksi kolmevuotias lohdutti äitiä, että jos ei jaksa kävellä niin aina voi myös juosta.

Iloista viikonloppua!