perjantai 24. helmikuuta 2012

Eräs perjantai




06.53 Havahdun siihen, kun joku lapsista huutaa huoneessaan ja mies sanoo että sama kai se on jo nousta. Jään vielä lojumaan.
07.20 Syötän vauvaa, joka ei oikein syö kun värkkää vaan. Lopetan imetyksen, käännän hänet kainalooni kyljelleen ja laitan tutin suuhun. Pikkuinen karjuu elämän vääryyttä ja nukahtaa melkein heti. 
07.35. Mies avaa oven ja sanoo heipat.
07.40 Havahdun unestani siihen, että vessasta kuuluu jo hiukan epätoivoinen mantra "Kakka tuli!". Riennän pyyhkimishommiin. Muistan, että tänään olisi kerhopäivä. Jaksettaisko lähteä?

07.45. Vauva nukkuu vielä, joten optimistina keitän teen ja voitelen rieskapalat. Laitan lapsille muroja ja vadelmakeittoa. Keskimmäinen tiputtelee soppaa uusille sukkiksille. Ehdin syödä leivät ja kaataa juuri oman vattusopan kuppiin, kun vauva herää.

Pukeminen sujuu kerrankin ihan hyvin ja ehdimme pysäkille ajoissa. Muistin ottaa itkuhälyttimen mukaan ja jätän vauvan kerhon oven ulkopulelle jatkamaan uniaan. Kerhossa on muutama vanha tuttu äiti lapsineen, on mukava nähdä heitä. Sitten on yksi neuvonantaja, joka jakelee neuvoja siitä, koska meidän kuopuksen pitäisi aloittaa kiinteiden maistelu. Voi että minä inhoan sitä äitityyppiä, joka pitää muita tyhmänä ja jakelee ohjeita miten toisten tulisi lapsensa kasvattaa. Viimeksi kun valitin yöt valvovaa ja huutavaa vauvaa, sain yhdeltä äidiltä luennon, kuinka vauvan unirytmi ei ole vielä siinä iässä kehittynyt. No shit sherlock.

10.55. Kaksivuotias huutaa kun istutan hänet kärryihin ja juoksemme bussipysäkille. Linja-autossa hän nukahtaa. Kannan nukkuvan lapsen ulkovaatteissaan sänkyyn, riisun kengät, lakin, hanskat ja avaan haalarin vetoketjun. Enempää en uskalla, ettei tyyppi herää.

11.45. Laitan pyykit koneeseen ja menen tekemään ruokaa. Ehdin napsauttaa levyn päälle ja ottaa tofun kaapista, kun vauva herää vaunuista. Vedän vaunut sisälle ja huomaan, että hän on aivan unessa. Heilutan vähän ja avaan toppapussia, vauva jatkaa uniaan eteisessä. Teen ruuan loppuun ja siivoan keittiötä. Syödään esikoisen kanssa kaksistaan, sitten hän haluaa katsoa Bambin.

12.10. Istun hetken aikaa koneella, kun koira alkaa haukkua televisiosta näkyvälle Bambille. Laitan koiran ulos ja ihmettelen kun haukkuminen ei lopu ollenkaan. Ikkunasta näen miten pieni elukka on kiikkunut pihan korkeimmalle kukkulalle, näkee siitä aidan yli ja haukkuu polleana ohikulkijoita. Näky on niin huvittava, että otan kameran mukaani kun lähden sesseä komentamaan, mutta tämähän rientää nöyränä alas kukkulalta heti minut nähtyään eikä edes suostu menemään sinne takaisin, että olisin saanut kuvani.

12.20. Vauva herää eteisessä. Imetän ja jututan pikkuista.
12.39. Kaverini soittaa ja kyselen kuulumisia tuoreelta koiranomistajalta. Keskimmäinen herää puhelimen soittoääneen ja huutaa kiukkuisena kuin ampiainen sängyssään. Hän käskee äidin pois, kun koitan mennä lohduttamaan. Lopulta äiti kelpaa ja nostan hikisen lapsen syliini.
12.55. Istumme sohvalla keskimmäinen sylissäni, vauva hihkuu lattialla leluilleen ja esikoinen jännittää miten Bambille käy. Katselen ikkunasta ulos ja mietin, että miten ihanan laiskaa on olla vain tässä. Ja miten kivaa, kun on perjantai.
13.07. Lämmitän keskimmäiselle ruuan.

13.13 Esikoinen haluaa vielä katsoa Maija Mehiläistä ja he aloittavat kun sisko on saanut syötyä. Tulen koneelle ja kirjoitan tätä juttua.
13.20. Keskimmäinen tulee viereeni lattialle huutamaan ja vinkumaan "Äiti tuu sohvalle!".
13.24. Luovutan jaloissani karjuvalle lapselle. Vauvakin on alkanut itkeä olkkarissa lelukaaren alla. Vaihdan sätkivälle ja karjuvalle vauvalle vaippaa ja puen lopulta vaatteet sylissä, sillä en saa muuten sukkahousuja osumaan potkivaan pikkujalkaan. Otan vauvan kainaloon ja tulen koneen ääreen imettämään hänet.

13.39. Olen saanut vauvan imetettyä, kun keskimmäinen tulee luokseni. "Issää maitoa! Jooko! Minä issää maitoa." Hän ojentaa pöydästä hakemansa tyhjän maitolasin minulle. " Meni sommiin taas. Minulla meni sommiin. Pyyhkitään". Nostan vauvan kainaloon ja lähden pyyhkimään keskimmäisen sormia, tutti tipahtaa lattialle.
13.41. Lasken vauvan lattialle ja menen kaksivuotiaan kanssa keittiöön. Huomaan, että hänen ruokalautasellaan onkin vielä ruokaa, istutan tytön pöytään ja alan syöttämään häntä. Täytän maitolasin. Vauva kitisee lelukaaren alla.
13.45. Keskimmäinen on syönyt tarpeeksi. Lähdemme keittiöstä. Ravistelen spagettia sukistani ja koira syoksyy syömään ne lattialta. Tulen taas koneelle ja koitan kirjoittaa tätä juttua. Vauva alkaa itkeä. Mietin onko tässä kirjoittamisessa mitään järkeä?

13.48. Laitan vauvan ulos nukkumaan. Tytöt riitelevät siitä kumpi saa istua vauvan bumbo-tuolissa. Esikoinen loukkaantuu, laittaa television kiinni ja menee huoneeseensa tuhertamaan itkua. Koira pääsee pihalle.
13.57. Riita on sovittu ja kehun keskimmäistä, kun hän hetken toista ärsytettyään luovuttaa reippaasti tuolin siskolleen. 
14.00 Koira raapii ovea. Päästän sen sisälle.
14.01. Siivoan keittiötä. Tiputan roskat käsistäni väärään roskikseen. Siivoan vaatteita olkkarista. Tytöt leikkivät äitiä ja isää, vanhempi on pukenut tunikani päällensä. He ajavat mielikuvitusautoa maton päällä. Yritän ottaa kuvaa, mutta salamasta on patteri lopussa. Etsin uusia pattereita, mutta niitä ei ole.
14.10. Palaan taas kirjoitukseni pariin. Muistan yhden kaverini, joka on soittanut minulle jo monta päivää sitten enkä ehtinyt vastaamaan ja laittanut sähköpostiakin viime viikolla. Pitäisi ehtiä kirjoittaa hänelle.
14.13. Tytöt istuvat taas eteisen matolla. "Laitetaan reppu peräkonttiin. Äiti ajaa. Brooooom. Perillä ollaan. Mennään järvelle."


Näihin tunnelmiin, hyvää viikonloppua!

p.s. jos intoa riittää, tarttukaa haasteeseen ja kirjoittakaa teidän päivän kulusta!
p.p.s. infotkaa minua, jos tartutte haasteeseen!

keskiviikko 22. helmikuuta 2012




Ensimmäistä kertaa tälle vuodelle kaihtimet piti laittaa pienemmälle, kun aurinko häikäisi sisällä liikaa. Aamukävelyllä sai tehdä töitä vetäen kahta pulkkaa, yhtä koiraa ja pukaten vaunuja. Onneksi oli hyvin aurattu.

Ihania suomalaisia alivekids-tuotteita löytyi Mindimariasta puoleen hintaan. Viime aikoina myös kirppareilta on löytynyt kivasti vaatetta ja kesäkenkiä. Tykkään paljon enemmän asioida kirppareilla kuin vaatekaupoissa ja ennen kaikkea se on niin paljon eettisempää. Kun meillä oli vasta yksi lapsi, lähes kaikki oli kirpparilta. Välillä on joutunut antamaan vähän periksi, kun ei ole päässyt kirppareille niin tiheään kuin vaatteille olisi tarvis tai sitten kirppiksiltä ei vain ole löytynyt mitään. 

Tänään syntyi kaverilleni pieni tytöntylleröinen ja toinen kaveri haki kauan odottamansa koiranpennun kotiin. Mikä upea ilma syntyä tähän maailmaan!

sunnuntai 19. helmikuuta 2012





* Maanantai. Käynnistymisvaikeuksia.

* Vauva ei enää juurikaan huoli tuttia, sen sijaan tarrautuu tiukasti kiinni ihmisten käsivarsiin ja tahtoisi imeä niitä. Sen vuoksi äiskällä on ranteessa fritsu.

* Kun tuota lunta ei muuten meinaa pihallemme riittää, niin onneksi aura-auto linkoaa parhaimmillaan pari kertaa päivässä lumet keskelle meidän takapihaa. Lumikasa hipoo jo aidan korkeuksia.

* Tulppaanit <3

keskiviikko 15. helmikuuta 2012






 
Toissailtana luin pitkästä aikaa esikoisen raskausajan päiväkirjaa ja katselin kuvia ajalta ennen lapsia. Kaipaan niiltä ajoilta mahaa, jossa ei ollut vielä satoja raskausarpia eikä kolmen sektion jättämiä rumia jälkiä. Kaipaan myös niitä kunnollisia yöunia. En muuta.

Teen valokuva-albumeja tyttöjen vauvavuosista. Jokaiselle omaa. Voi miten ihanan haikeaa on katsoa niitä laitoksella otettuja kuvia: väsyneitä, onnellisia ja ylpeitä vanhempia ruttuisen vauvan kanssa.

Vauva suuttui yöllä tissille, kun sieltä ei tullut mitään. Kysyntä on jälleen ylittänyt tarjonnan. En muista juoda tarpeeksi.

tiistai 14. helmikuuta 2012



Niinhän siinä kävi, että tuuletus kostautui ja sairastuin itsekin. Mutta olen jo parantunut. Saa nähdä tuleeko flunssaa, mikä jyllää kaikissa lapsissa. Ja yöt ovat sen mukaisia, huoh.

Tänään on kuitenkin ihan hyvä päivä.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012






Yrjötys selätetty! Matotkin uskalsin laittaa takaisin lattialle. Tauti kävi keskimmäisessä ja isissä, samoihin ihmisiin iski sama tauti viime vuonna ja meihin muihin ei silloinkaan. Kummallista.

Koitan siivota koko ajan ja mikään ei silti riitä. Kevätaurinko paljastaa koko ajan lisää likaa ja pölyä kaikkialta! Vitutukseen meni puoli pakettia DaCapoa ennen kuin alkoi helpottaa. Siitä saikin sitten pääkivun. Ahneella on se tunnettu loppu.

Kohta mennään ulos. Vaikka naama siellä jäätyykin, niin nyt mennään ku vihdoinkin päästään!

Raikasta keskiviikkoa!

maanantai 6. helmikuuta 2012





Hello Kitty
Voi yrjö! Enpä tiennyt, että edellisen postauksen tilanne kävisi jo illalla toteen. Keskimmäinen alkoi yrjötä hartaasti  nukkumaan mentyään ja siivottavaa riitti tasaisin väliajoin aamuun asti. Välillä piti käyttää kaveri suihkussa. On ollut pyykkikoneella käyttöä. Yrjöys jatkuu vielä tänäänkin, koiran kanssa kilpaillaan kumpi ehtii ensin siivoamaan. Esikoinen ravaa pöntöllä joka yskästä, äiti on vähän varoittanut että jos häntäkin alkaa oksettaa, niin sihtaa pönttöön, älä sohvalle! Sormet ja varpaat ristissä, ettei tämä kuitenkaan nyt tarttuisi muihin!

Eihän tässä ollakaan vasta kuin reilu viikko oltu sisällä pakkasten takia. Meillä siis taas piirretään ja katsotaan muumeja. Tehdään palapelejä ja helmikoruja ja kotitöitä. Ja tarhareput pysyvät naulakossa, eikä äidillä ole opiskelupäiviä (vaan opiskeluiltoja, huoh). Mummolekin piti soittaa, että eipä me nyt tullakaan.

Mutta pyykkikone piippaa jälleen, ei muuta kuin uutta satsia koneeseen!

lauantai 4. helmikuuta 2012


Lääkäri: Oletko sinä kipeä?
Potilas: Olen.
L: Ei hätää, minä hoidan tämän asian. Minä olen lääkäri. Hyvä lääkäri. Olen minä. 
Lääkäri kuuntelee sydäntä.
L: Oho, syrän pompauttaa. Voi kurjuus.
L: Otappa tuosta lääkettä. Hyvää lasten lääkettä.
Potilas ryystää lääkkeensä.
L: Kokkeillaan verenpainetta. Tuossa on se verenpaine. Oho, 35. Voi kurjuus.
L: Mitataampa kuume. Käykö kipiää?
P: Käy.
L: Piip piip piip. Oho, kolkytviiskuus sekuntia. Aika paljo.


Hyvää viikonloppua, pysykää terveinä!



p.s. kiitos Krisse ja Inka tunnustuksista! Ne lämmittävät aivan erityisesti näin pakkasilla :)